Finnish

Suomi

Main information

Characteristic

SVO; mostly postpositions, some prepositions; noun head final; no articles; case-marking (11 cases); verb affixes mark person, number; passives; tense; comparatives; 17 consonants, 16 vowels, 16 diphthongs; non-tonal; stress on first syllable; vowel harmony.

Audio

Text

Suomi on nykyään tietoyhteiskunta. Tietoyhteiskunnalla tarkoitetaan sellaista yhteiskuntaa, jossa tiedolla, tietotekniikalla ja tietoverkoilla on suuri merkitys. Tietoyhteiskunnassa ihmiset käyttävät paljon tietotekniikkaa: tietoa, uutisia ja viihdettä voi etsiä internetistä, sähköpostilla voi pitää yhteyttä eri puolilla maailmaa asuviin ihmisiin, ja esimerkiksi kirjastossa kirjan saatavuuden voi tarkistaa tietokoneelta. Monet palvelut on mahdollista saada suoraan kotiin internetin välityksellä. Internetin kautta maksetaan laskuja, tilataan tavaroita, lähetetään hakemuksia ja ilmoittaudutaan kursseille. Myös kokonaisia kursseja voi suorittaa internetissä; tällöin on kyseessä etäopiskelu. Tietoyhteiskunnassa suuri osa ihmisistä työskentelee ammateissa, jotka liittyvät tiedon tuottamiseen, käsittelemiseen ja välittämiseen. Tällaisia ammatteja ovat esimerkiksi multimediatuottaja, tietokoneohjelmistojen suunnittelija, mikrotukihenkilö, tutkija ja toimittaja. Kun esimerkiksi tutkija yrittää löytää lääkkeen johonkin sairauteen, hän tekee erilaisia kokeita ja kirjoittaa sitten tuloksista raportin. Tutkija on tuottanut uutta tietoa. Toimittaja lukee nämä tiedot ja miettii, miten ne voitaisiin kertoa selkeästi kaikille ihmisille. Toimittaja siis käsittelee tietoa ja lopulta välittää sen ihmisille lehden, internetin tai vaikkapa TV-uutisten kautta. Mikrotukihenkilö voi auttaa toimittajaa, jos tällä on ongelmia esimerkiksi internetin kanssa. Tietoyhteiskunnassa tietoa on paljon tarjolla, jopa niin paljon, että tiedon määrästä voi tulla ongelma. Televisio, radio, internet, puhelin, sanomalehdet, aikakauslehdet, kirjat, CD-ROMit, kirjeet, raportit ja mainokset syytävät meille jatkuvasti lisää tietoa. Usein puhutaankin tieto tulvasta tai informaatiotulvasta. Kaikkea informaatiota ei voi ottaa vastaan, vaan täytyy oppia valitsemaan se informaatio, joka on tärkeää. Olennainen tieto täytyy erottaa epäolennaisesta. Lisäksi täytyy pitää mielessä, että kaikki informaatio ei ole luotettavaa. Esimerkiksi internetiin voi lähettää informaatiota kuka tahansa. Tiedonhakijan täytyy usein itse arvioida, kuinka luotettavaa internetin informaatio on. Tiedon valinta ja luotettavuuden arviointi ovat taitoja, joita pitää opiskella. Tietoyhteiskunnassa elinikäinen opiskelu on muutenkin tärkeää, sillä ammatit ja tehtävät muuttuvat nopeasti samalla kun tiedon määrä lisääntyy ja tekniikka kehittyy.